Lehmiä

Vuoden ensimmäinen päivä vierähti opintomatkalla Bahir Darin maito-osuuskunnassa. Etiopiassa on valtavasti kotieläintuotantoa. Luin yhdestä kirjasta, että Etiopiassa on eniten kotieläimiä kaikista Afrikan maista (tähän siis lasketaan mukaan lehmät, vuohet, lampaat, aasit) mutta kehitettävää riittää. Naapurimaata Keniaa pidetään jonkin sortin mallimaana karjanhoidossa ja maidontuotannossa, ainakin sellaisen vaikutelman sain tänään.

Navetassa

Tässä kymmenisen vuotta sitten perustetussa osuuskunnassa on 46 jäsentä, joista kahdeksan on naisia. Karjatalous on yleisesti ottaenkin suosittua naisten parissa, koska se takaa perheelle tasaisen toimeentulon. Tulijoita olisi enemmänkin, mutta osuuskunta tuottaa jo nyt enemmän maitoa kuin mitä se pystyy myymään ulos, ja siksi uusia jäseniä ei hyväksytä tällä hetkellä mukaan. Jokaisella jäsenellä on keskimäärin 10 lypsylehmää.

Osuuskunnan maidosta lähes 40 prosenttia menee hukkaan – se on iso luku. Näin suuren hävikin taustalla on välillisenä syynä Etiopian valtauskonto, johon kuuluu ympäri vuoden ripotellut päivästä muutamaan kuukauteen kestävät paastot, jolloin ei ole sallittua syödä eläinperäisiä tuotteita.

Välittömänä syynä hukkaan ovat maidon säilytysongelmat. Osuuskunnalla ei ole pastörointilaitetta, joka aiheuttaa sen, ettei maitoa voida säilöä pitkiä aikoja tai siitä ei voida valmistaa esimerkiksi kauppojen laatukriteereitä täyttäviä juustoja.

Osuuskunta tekee kuitenkin joka vuosi voittoa ja ehkä muutaman vuoden sisään pastörointikoneen hankkiminen tulee jo kyseeseen. Ja sitten voidaan ottaa myös lisää jäseniä mukaan.

Tämä laite on separaattori. Kermat separoidaan maidosta.
Tämä laite on separaattori. Kermat separoidaan maidosta.

Lehmät näyttivät hyvin terveiltä (lue: pulleilta). Ne olivat eurooppalaista holstein-rotua ja lypsävät keskimäärin 3 litraa maitoa päivässä. Tämä tekee noin 1200 litraa vuodessa per lehmä (vertaa Suomen lehmät keskimäärin 8000 litraa vuodessa). 1200 litraa on kuitenkin Etiopiassa todella suuri määrä, keskimäärin maatiaisrodut lypsävät täällä arviolta 200 litraa vuodessa.

Tämä vasikka oli syntynyt muutama minuutti ennen kuin asteltiin sisään.
Tämä vasikka oli syntynyt muutama minuutti ennen kuin asteltiin sisään.

Etiopia kärsii eroosio-ongelmista, ja merkittävä taustatekijä siihen on hallitsematon laidunnus. Tästä paimentolais- ja laiduntamiskulttuurista kai halutaan eroon, mutta toivottavasti kehitellään myös jonkinlaisia kasvinviljelyä ja kotieläintuotantoa yhdistäviä maatalousjärjestelmiä. Tänään näkemäni maito-osuuskunta oli aidattu maidontuotantoalue, jolla ei ollut omia viljelypeltoja. Ainakin Suomessa tuotannon eriytyminen maito- ja kasvintuotantotiloihin on ollut huonoksi todettu suunta.

Lehmän lannasta tehdään tällaisia kakkuja, jotka myydään torilla.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s