Punaista lihaa ette minulta vie!

Ruoasta kinastelu on vaurauden merkki.

Saamme aikaan riitoja siitä, mikä ruoka on terveellisintä, puhtainta, turvainta ja eettisintä, koska meillä on siihen varaa.

Ei hiilihydraateille, ei punaiselle lihalle, ei vehnälle, ei lisäaineille, ei tuontiruualle..

Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelä on kuvannut asiaa osuvasti: identifioimme itsemme yhä enemmän sen mukaan, mitä emme syö.

Samaan aikaan maailmassa menetetään kolmasosa kaikesta ihmisravinnoksi tuotetusta ruuasta ruokahävikin takia ja 850 miljoonaa ihmistä on kroonisesti aliravittuja.

Ruoasta kinastelu on etuoikeus.

Siksi ruoan alkuperästä kiinnostuminen, ruuasta innostuminen ja siitä puhuminen on helppo leimata elitistiseksi höpinäksi. Sitä se ei mielestäni kuitenkaan ole.

Ruoka on yksi maailman parhaista asioista. Se on suuri nautinnon ja ilon aihe. Ruoanlaitto on terapeuttista puuhaa ja tuo ihmisiä yhteen mitä kekseliäimmillä tavoilla.  Ruoan alkuperästä saa ja pitää puhua.

Nyt Suomessa tapetilla ovat uudet ravitsemussuositukset, joissa muun muassa ensimmäisen kerran suositellaan punaisen lihan hienoista vähentämistä ruokavaliossa terveyssyistä johtuen. Lisäksi suosituksissa huomioidaan ruoan ympäristövaikutukset.

Laidun Tyynenmeren rannalla Kaliforniassa.
Laidun Tyynenmeren rannalla Kaliforniassa.

Suositukset on teilattu moneen otteeseen. Niiden katsotaan pitävän suomalaisia tyhminä, edistävän vain ympäristöagendaa ja olevan puolueellisia.

Maataloustuottajien etujärjestöstä muistutettiin, että suomalaisten lihankulutus on laskettu väärin, kulutamme oikeasti juuri ravitsemussuositusten mukaisen määrän lihaa, piste.

Keskustelu käy niin kuumana, että suositusten laatijat kirjoittivat maan johtavaan mediaan, että ravitsemussuositukset on ymmärretty väärin. Ei niiden tarkoitus ole ohjata valintoja yksilötasolla vaan antaa esimerkiksi joukkoruokailun järjestäjille ideoita ravinteikkaan ruoan valmistukseen.

Suosituksista noussut kohu näyttää täältä Etiopiasta katsottuna absurdilta. Otetaan tarkemmin katsasteluun tuo punaisen lihan vähentämisen suositus ruokavaliossa.

Voivatko suomalaiset oppia jotain etiopialaisilta tässä asiassa? 

Karjaa Bahir Darissa.
Karjaa Bahir Darissa.

Jos omistat Etiopiassa karjaa, olet rikas.

Jos et omista karjaa, sinusta tulee sharecropper, joka tarkoittaa sitä, että joudut vuokraamaan osan pelloistasi sellaisen viljelijän käyttöön, joka omistaa karjaa. Karjaa kun tarvitaan maan muokkaukseen ja viljan käsittelyyn.

Karja on varallisuutta. Sen avulla saa helpommin pankista lainaa.

Karjasta saadaan arvokasta luksusravintoa. Etiopialaiset syövät verrattain paljon lihaa, ‘we are the top carnivores in Africa’, kehuskeli kollegani. Lihaa syödään kuitenkin säännöstellen.

Etiopiassa ravitsemussuositusten sijaan uskonto rajoittaa lihansyöntiä.

Paastopäivinä eli keskiviikkona ja perjantaina lihaa ei ortodoksiuskonnossa syödä lainkaan. Lisäksi vuoden aikana on useita viikon mittaisia tai jopa monien kuukauden mittaisia paastokausia.

Kaikki eivät tietenkään näitä paasto-ohjeistuksia noudata, mutta iso osa kyllä, ‘because he is watching’, selitti yksi paikallinen tuttava ja osoitti sormellaan taivasta kohti.

Keskimäärin etiopialaisessa ruokavaliossa alle viisi prosenttia proteiinista saadaan eläinperäisistä tuotteista. Proteiinin lähteenä toimii useimmiten maan monet palkokasvit.

Monet kotitaloudet olisivat halukkaita kuluttamaan enemmän kotieläintuotteita, jos heillä olisi niihin varaa. Kotieläintuotteet, etenkin maito, voisivat myös estää maassa vallitsevaa aliravitsemusta.

Etiopiassa karja on läsnä kaikkialla, myös kaupungeissa. Paimenet ja karjalaumat kävelevät liikenteen seassa  ja autot pysähtyvät odottamaan, kun leppoisasti löntystelevät lehmät ylittävät tien.

Juhlapyhiä edeltävinä päivinä karjaa näkyy tiellä erityisen paljon. Silloin kaveriporukat, naapurustot, työporukat ja perheet ostavat laumasta pulskimman ja parhaan yksilön, joka teurastetaan juhlapäivänä.

Karjanlanta on energianlähde, maanparannusaine ja talonrakennusmateriaali.

Karjannahkoista valmistetaan paikallisia käsitöitä, kuten laukkuja ja lompakoita.

Etiopiassa on eniten kotieläimiä kaikista Afrikan maista. Virallisiin lukuihin ei edes lasketa mukaan laidunalueita. Joka tapauksessa kotieläimiä on kymmeniä miljoonia.

Animals are everything, they are just everything, kertoo kollegani.

Karjaa laiduntamassa Suomessa. Kuva: Atte Penttilä
Karjaa laiduntamassa Suomessa. Kuva: Atte Penttilä

 

Suomessa mielikuva karjasta on maaseudulla ahtaassa navetassa elävä tuotantoeläin. Käytännössä liha esittäytyy monelle ainoastaan supermarketin lihahyllyllä. 

Ja tällöin liha on yleensä kuluttajan mielestä liian kallista.

Suomalainen käyttää tuloistaan keskimäärin 13 prosenttia ruokaan. Jos hänen tulonsa nousevat, hänen ruokaan käyttämä rahamäärä pienenee. Tätä kutsutaan Engelin laiksi. 

Toisin sanoen: Jos saat palkankorotuksen, ostat todennäköisemmin  isommalla osalla rahoistasi esimerkiksi matkoja, vaatteita, isomman asunnon, huonekaluja ja elektroniikkaa. Ruoan pitäisi kuitenkin olla halpaa eikä siihen saisi käyttää paljon rahaa.

Yhtälö, jossa kuluttaja haluaa usealla aterialla päivässä esimerkiksi punaista lihaa mahdollisimman halvalla, on kestämätön.

Moni tuottaja on tämän jo huomannut.

Suomalaisella lihateollisuudella ei mene kovin hyvin. Lihantuotannon kannattavuus on ollut huono jo kauan, eikä tuottajien saama korvaus ole kummoinen.

Samaan aikaan monen kuluttajan käsitys on, että tuottajat pitävät eläimiä aina huonoissa oloissa ja haluavat tehdä voittoa mahdollisimman helpolla ja eläinten hyvinvoinnin kustannuksella.

Tuontilihan osuus lihan myynnistä kasvaa ja esiin tulee hevosenlihaskandaaleja. Kotimainen liha voisi profiloitua laadulla, mutta hinnasta ei aina olla valmiita maksamaan.

Ollaan masentavassa pattitilanteessa, ja sitten vielä joku valtiollinen taho tulee sanomaan, että punaisen lihan syöntiä tulisi vähentää?!

Monessa kodissa on mennyt aamukahvi väärään kurkkuun.

Mutta voitaisiinko asiaa ajatella niin, että punaisen lihan syömisen vähentämissuositus on suuri mahdollisuus niin kuluttajille, teollisuudelle kuin tuottajillekin?

Jos kuluttaja syö punaista lihaa harvemmin, hän voisi myös maksaa siitä hieman suuremman hinnan ja saada vastineeksi laadukasta ja eettisesti tuotettua lihaa. Tuottaja saisi työstään oikeudenmukaisen korvauksen.

Myös kaupan rooli on tässä keskeinen. Suomessa on Euroopan keskittyneimpiä päivittäistavarakauppoja. Ruuan hinnan nousu ei ole tuntunut tuottajien lompakossa. Voitot ovat näkyneet kauppaketjujen katteissa.

Osa tuottajista onkin huomannut suoramyynnin ja verkkokaupan mahdollisuudet. Hyvä esimerkki verkkokauppaa hyödyntävästä lihatilasta on Bosgårdin lihatila Porvoossa.

Coloradon karjaa.
Coloradon karjaa.

Palataan takaisin Etiopiaan. Ei tämänkään maan kotieläintuotannon tilanne ole pelkästään ruusuinen.  

Kotieläintuotteille on kysyntää, mutta tuottavuus on Afrikan alhaisimpia. Eläimiä ei aina kohdella hyvin, eläinlääkäripalvelut puuttuvat monilta seuduilta eikä karjaneuvojia ole yleensä koulutettu.

Etiopia pyrkii keskituloiseksi maaksi vuoteen 2025 mennessä. Modernisaation tiellä silmätikuksi on joutunut Etiopiassa vallitseva paimenkarjatalous. Tätä elinkeinoa on kritisoitu siitä, ettei sillä tuoteta tarpeeksi ruokaa kasvavalle väestölle.

Laidunmaiden riittävyys on todellinen ongelma, jolle on keksittävä ratkaisuja. Eroosio ja ylilaidunnus tuottavat jo nyt maanlaajuisesti päänvaivaa. Ratkaisuksi kotieläintuotannon kehittämiselle on ehdotettu keskitettyjä ruokinta-alueita (feedlots).

Täytyy vain toivoa, ettei modernisaation mallina Etiopialle toimi mahdollisimman keskitetty ja tehokas kotieläintuotanto, vaan että karjaa pidettäisiin yhtä arvokkaana tulevaisuudessa kuin nytkin.

Minä en osaa olla vihainen suomalaisille ravitsemussuosituksille. Suositusten ehdotus punaisen lihan hienoiseen vähennykseen ruokavaliossa on mielestäni rohkea ja tarvittava teko.

Ravitsemussuositukset on tehty erityisesti joukkoruokailun ohjaamiseen. Suomi on joukkoruokailun luvattu maa. Ravintolat, kahvilat, henkilöstöruokalat ja julkiset ruokapalvelut tarjoavat maassamme arviolta 850 miljoonaa ateriaa vuosittain – 160 ateriaa jokaista suomalaista kohti.

Suomen kaikille ilmainen, ravitseva kouluruokailu on maailman mittakaavassa poikkeuksellinen juttu. On näiden parjattujen  ravitsemustyyppien ansiota, ettei Jamie Oliverin tarvitse meidän kouluissamme tehdä Food Revolution-interventiota sen vuoksi, että lapsille tarjoillaan lounaaksi Pepsiä, hampurilaisia ja ranskalaisia.

Punaisen lihan vähentämissuosituksen ei myöskään tarvitse johtaa suomalaisen lihateollisuuden alasajoon.

Alasajoon voi kylläkin johtaa ainainen mahdollisimman halvan lihan jahtaaminen.

Kun ihmiset alkavat arvostaa lihaa luksustuotteena, jonka laadusta voi maksaa, ollaan hyvällä tiellä. 

Tässä kyseisessä tapauksessa kehitysyhteistyötä ja kasvatustyötä voitaisiin harjoittaa täältä Etiopiasta sinne Suomeen päin.

 IMG_6850

3 thoughts on “Punaista lihaa ette minulta vie!

  1. Hyvä kirjoitus. Juuri tällaista näkökulmaa tarvitaan, kun länsimaissa katoaa suhteellisuudentaju ravitsemusasioissa. Tosin ihan omalla, ravitsemusterapeutin vastaanotollakin tapaan ihmisiä joilla ei todellakaan ole varaa syödä ylettömästi lihaa, mitä sitten laitetaan lautaselle se on toinen juttu. Joskus tuntuu, että olemme todella kadottaneet ruuan arvostuksen ja kuten osuvasti kirjoitit, tulotason kasvaessa emme käytä rahaa ruokaan enemmän vaan johonkin ihan muuhun. Toivottvasti ehdit kirjoitella jatkossakin meille afrikkalaisesta näkökulmasta, näitä on ilo lukea.
    Anette

    1. Hei Anette,

      Paljon kiitoksia kommentista. Täällä ollessa tulee tosiaan vähän uudenlaista perspektiiviä ruokaan ja ravitsemukseen. Arvostus ruokaan tuntuu katoavan silloin, kun eletään yltäkylläisyydessä.
      Toki tuo Suomen 13 prosenttia tuloista ruokaan on vain keskiarvo, ja monella pienituloisella rahaa kuluu ruokaan enemmän. Sinäkin varmaan törmäät työssäsi mielenkiintoisiin juttuihin. Keep it up!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s