Mitä kehitysyhteistyö on, osa 2

Heitän villin arvauksen.

Kun mietitte kehitysyhteistyötä, osa teistä ajattelee Björn Wahlroosin sanoja. Kankkulan kaivo. Miljoonat heitetty hukkaan. Meidän verorahat!

Osa teistä taas ajattelee, että voi, kehitysyhteistyö, se se on täysin epäitsekästä maailman pelastamista köyhien hyväksi!

Kerron teille heti oman kantani: molemmat näkemykset edustavat minulle ääripäitä, joita en  kannata ja joiden kanssa en ole samaa mieltä. Tällä kehitysyhteistyöhön paneutuvalla juttusarjalla yritän valottaa miksi.

Tein juttusarjan ensimmäisessä osassa parodian keinoin pilaa yleisimmistä kehitysyhteistyöhön liittyvistä argumenteista. Ehdithän tutustua siihen? Jos et, voit käydä lukemassa sen täällä.

Let’s start with numbers

Kehitysyhteistyöstä on olemassa paljon avointa dataa. Ongelma on se, että sitä pitää jaksaa etsiä.  Hyviä sivustoja kehitysyhteistyöstä ovat esimerkiksi AidFlows, OECD:n kehitysyhteistyötä koskevat sivut sekä Publish what you fund.  Lisäksi ulkoministeriö julkaisee eri hankkeidensa arviot ja raportit täällä. 

Suomen hallitus varaa vuosittaisessa talousarviossaan tietyn summan rahaa kansainvälistä kehitysyhteistyötä varten. Tällä hetkellä Suomen valtion kehitysyhteistyöhön allokoima rahamäärä muodostaa 0,55 % osuuden bruttokansantuotteesta. Asukasta kohden tämä tekee 202 euroa vuodessa. Vuoden 2014 talousarviossa kehitysyhteistyömäärärahat on jäädytetty vuoden 2013 tasolle.

Suurin osa tästä summasta kohdennetaan ulkoministeriön toteuttamaan varsinaiseen kehitysyhteistyöhön. Tällaista kehitysyhteistyötä on:

  • Monenkeskinen (multilateral) kehitysyhteistyö, mikä tarkoittaa Suomen yhteistyötä kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:n erityisjärjestöissä ja Maailmanpankissa. Tähän summaan ei puolestaan kuulu vaikkapa UNICEF:lle tekemäsi kuukausilahjoitus.
  • Maa- ja aluekohtainen kehitysyhteistyö, johon kuuluu muun muassa kahdenvälinen (bilateral) yhteistyö. Esimerkiksi tämä projekti, jossa minä olen töissä, on Suomen ja Etiopian hallitusten välinen kehitysyhteistyöprojekti.
  • Kansalaisjärjestöille, Kehitysyhteistyön Palvelukeskukselle (Kepa) ja kehitysyhteistyötiedotukselle annettu tuki. Esimerkiksi Dodo ry:n tänä vuonna järjestämä Haarukan jälki-hanke sai tästä komponentista tukea.
  • Lisäksi tähän kuuluu esimerkiksi humanitaarinen apu, korkotuki-instrumentti, Euroopan kehitysrahastolle annettu tuki ja erilaiset evaluoinnit.

DSC00227

Ulkoministeriö siis hallinnoi ja seuraa meneillään olevia hankkeita sekä kartoittaa uusia hankesuunnitelmia. Hankkeiden toteutus on kuitenkin konsulttiyhtiöiden ja eri järjestöjen vastuulla. Konsulttiyhtiön palveluksessa minäkin olen täällä. 

Tekeekö Suomi kehitysyhteistyötä yksin?

Millaisen porukan kanssa Suomi tekee maailmalla  kehitysyhteistyötä?

Pieni suhteuttaminen on tässä tarpeen. Voisi sanoa, että jos kehitysyhteistyö on jalkapallon MM-kisat, Suomi pelaa karsinnoissa mutta ei todennäköisesti pitkään aikaan pääse itse kisoihin. Siis jos puhutaan vain rahamääristä.

Alla voitte tarkastella tekemäni infografiikan avulla, miten Suomen vuosittain antama kehitysyhteistyömääräraha on kasvanut vuodesta 1960 lähtien. Viimeisin tarkasteluvuosi on 2012. Vertailun vuoksi olen lisännyt grafiikkaan naapurimaamme Ruotsin, Yhdysvaltojen sekä Japanin vastaavat luvut. Luvut ovat miljoonissa euroissa (MEUR/tarkasteluvuosi). Infografiikan voitte klikata auki interaktiivisessa muodossa täällä.

 

Määrärahat 1960
Ruotsi: 6,7 MEUR Yhdysvallat: 2759.8 MEUR Japani: 105.1MEUR
Määrärahat 1980
Suomi: 110.54 MEUR Ruotsi: 962.34 MEUR Yhdysvallat: 7138 MEUR Japani: 3353.4 MEUR
Määrärahat 2000
Suomi: 370.84 MEUR Ruotsi: 1798.95 MEUR Yhdysvallat: 9954.89 MEUR Japani: 13507.96 MEUR
Määrärahat 2012
Suomi: 1319.71MEUR Ruotsi: 5239.79 MEUR Yhdysvallat: 30686.96 MEUR Japani: 10604.51 MEUR

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Grafiikka on vain suuntaa antava eikä täydellinen. Olen valinnut siihen sattumanvaraisesti eri maita.

Pystytte kuitenkin sen avulla hahmottamaan, että vaikka Suomen valtion kehitysyhteistyöhön suuntaama rahamäärä on kasvanut vuosi vuodelta ja vuosikymmeneltä, olemme kuitenkin pikkuruinen toimija valtavalla kehitysyhteistyön kentällä. Ja uusia rahoittajia sekä investoijia tulee koko ajan mukaan enemmän, isommilla summilla.

Toisin sanoen: kun me, veronmaksajat, Suomen valtio, virkamiehet, konsultit, päättäjät, esitämme yhden toivomuksen siitä, millaisia vaikkapa Etiopian kehityspyrkimysten tulisi olla, voimme olla varmoja, että samat Etiopian valtion edustajat saavat kuulla ainakin 10 erilaista toivomusta vielä vaikutusvaltaisimmilta rahoittajilta.

Ja otetaan vielä esimerkiksi kansainvälisen muuttoliikkeen aiheuttamat diasporat eri puolella maailmaa. Ulkoafrikkalaisten kotimaihinsa lähettämät rahasummat ovat jo nykyisellään enemmän kuin koko länsimaiden antama kehitysapu yhteensä.

Siksi kehitysyhteistyössä puhutaan nykyisin yhä enemmän harmonisaatiosta. Yritetään tehdä asioita niin, että eri avunantajien (donors) tekemä kehityspolitiikka yhdessä maassa olisi tehokasta ja koordinoitua, ei niin että jokainen häärää omalla tontillaan eikä katso, kuuntele, opi muiden projekteista tai jaa oman projektinsa tietoa muille.

Kuva: Thomas Dubois
Kuva: Thomas Dubois

Ja harmonisaatiolle on tarvetta: Amharan alue, jossa minäkin työskentelen, on pinta-alaltaan 170 000 neliökilometrin suuruinen. Tällä puolikkaan Suomen kokoisella alueella toimii yhteensä 403 kansalaisjärjestöprojektia. Kahdenvälisiä projekteja on alueella kuusi kappaletta. Monenvälisiä projekteja eli esimerkiksi valtioiden, Maailmanpankin ja YK-järjestöiden rahoittamia projekteja on 30.

Se on todella paljon.

Miten se näkyy arjessani täällä?

Olen oppinut tunnistamaan eri donorien autoja: ahaa, tuossa menee Suomen auto (23-alkuiset rekisterikilvet), Saksan auto (11-alkuiset), kansalaisjärjestön auto (35-alkuiset) tai Yhdysvaltojen auto (42-auto).

Jokainen näistä sadoista projekteista tuottaa kymmeniä ja kymmeniä raportteja, haastattelee satoja ihmisiä, perustaa uusia toimistoja…

Harmonisaatio ei ole käytännössä tapahtunut monessakaan paikassa. Mutta olen toiveikas. Käytännön tasolla harmonisaatio voi yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että  samalla alueella työskentelevät konsultit ja kehitysyhteistyöasiantuntijat (ja paikalliset!) tapaisivat vaikkapa kerran vuodessa ja jakaisivat parhaita käytäntöjään ja kokemuksiaan. Yritän tehdä tätä esimerkiksi meidän monitoring & evaluation-tiimissä. Kerron sitten kahden vuoden päästä, onnistuinko.

Kuva: Thomas Dubois
Kuva: Thomas Dubois

Onko tässä mitään järkeä?

Kehitysyhteistyöhön liittyvä julkinen keskustelu tuntuu olevan aika usein varttuneiden ekonomimiesten dominoimaa. Mitä raflaavampi one-liner, sitä varmemmin päätyy otsikoihin.

Mutta mitä mieltä valtaosa suomalaisista on?

Suomalaisista yli 80 prosenttia pitää kehitysyhteistyötä vähintään melko tärkeänä. Lähes joka kolmas pitää sitä erittäin tärkeänä. Suurempi osa naisia kuin miehiä pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä. Yliopistotutkinnon opiskelleet pitävät kehitysyhteistyötä tärkeämpänä kuin perus- ja ammattikoulupohjalla olevat. Helsingissä ja Uudenmaalla kannatus on suurempaa kuin muualla Suomessa. Ja karkeasti ottaen: yli 40 000 euroa tai alle 20 000 euroa vuodessa tienaavat kannattavat selvästi enemmän kehitysyhteistyötä kuin tuohon väliin putoavan tuloluokan edustajat. Koko tutkimus löytyy täältä.

Minä putoan jonnekin välimaastoon. Koska olen täällä, uskon siihen, että tekemälläni työllä on jokin konkreettinen hyöty. En kuitenkaan väitä, että työni on pelkästään epäitsekästä uhrautumista, enkä myöskään halua pitää sellaista mielikuvaa yllä.

Suhtautuisit sitten kriittisesti, positiivisesti tai neutraalisti kehitysyhteistyöhön, on myös mielestäni perusteltua ja oikeutettua kysyä seuraavia kysymyksiä:

Millä perusteella valitsemme avunsaajat?

Mihin ja kenelle raha todellisuudessa kohdennetaan?

Jos puhutaan vain kehitysyhteistyöhön suunnatuista varoista, mitä mieltä olet? Tehdään pikatutkimus:

Käydään tuloksia läpi juttusarjan seuraavassa osassa. Onko muuten jotain erityistä, mitä sinä haluaisit tietää kehitysyhteistyöstä? Ehdota aihetta kommenttikentässä ja toiveesi saattaa toteutua.

2 thoughts on “Mitä kehitysyhteistyö on, osa 2

  1. This is very well explained, Laura. In my humble opinion, it explains us better about the whereabouts of how tax-money can be used for the good (not meaning the weary “to help the poor” used in most cases).

    1. Thank you Luciana, my dear humble reader! I wish transparency and accountability were the new norms for all civil servants & people working with tax payers’ money.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s