Uutinen tulevaisuudesta: Hyönteisten oikeudet puhuttavat maailmanlaajuisesti – aktivistit iskivät jälleen hyönteisfarmille

“Tästä ne tulivat, ja tuonne ne menivät.” Martti Tulikangas osoittaa rikottuja ikkunoita ja näyttää selvästi harmistuneelta. ”Kolmas isku kahden vuoden sisään.” ”Meillä alkaa mennä usko tähän toimintaan.”

Aktivistit iskivät Tulikankaan tilalle viime viikon perjantaina ja julkaisivat siellä kuvaamansa videomateriaalin Oikeutta torakoille-yhdistyksen nettisivuilla eilen aamulla. Videomateriaali on aiheuttanut suuren kohun.

Torakoita ja koppakuoriaisia sekä muita markkinoiden suosituimpia hyönteisiä on pidetty pienissä ja ahtaissa tiloissa. Yhteen häkkiin on ahdettu jopa 13 000 torakkaa suositellun 3000 sijaan, eivätkä torakat ole päässeet toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään. Ne olivat myös stressaantuneina purreet monilta lajitovereiltaan siivet pois.

Tulikangas tuomitsee aktivistien iskun täysin. ”Sellaisia kaupungissa kasvaneita aktivistityttösiä, tai sitten maahanmuuttajia. Luulevat tietävänsä, miten homma toimii. Mutta kun ei kaupunkihyönteisviljelyllä elätetä tätä maata. Jos ihmiset haluavat luomutorakaita, mikseivät he ole valmiita maksamaan niistä? ”

Hyönteistuottajien keskusjärjestö HTK on juuri ilmestyneessä lehdistötiedotteessaan tyrmännyt iskun hyönteistilalle. ”Suomessa on monta loistavaa hyönteisfarmaria, ja näiden aktivistien toimet mustamaalaavat koko alan. Onko heidän visionsa ajaa Suomen hyönteiselinkeino alas ja tulla riippuvaiseksi etelä-Euroopasta ja Afrikasta tuoduista tappajamehiläisistä? Totuus on, että suomalainen torakka on maailman parasta.”

Hyönteisten tuotanto-olot ja ruokaturva ovat viime aikoina puhuttaneet paljon.

Helsingin yliopiston torakkatieteiden tutkimuslaitoksen johtava tutkija Heimo Sillipurkki kommentoi villinä vellovaa keskustelua: “Torakoillahan on erilaista lajityypillistä käyttäytymistä. Joskus se ei toteudu näillä tiloilla. Toisaalta ei voida tutkimuksiin viitaten sanoa, että pitkäaikaisnäyttö osoittaa vain yhteen toimintamalliin. Koska olemme tutkijoita, emme ota kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun”, Sillipurkki toteaa.

Torakoista, joista viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana on tullut maapallon suosituinta ruokaa, tehdään mitä erikoisimpia tuotteita. Suomalainen meijeriyhtiö lanseerasi viime viikolla uudet Torakka Fit ja Torakka Pro-nimiset rahkavälipalat, jotka ovat suunnattu kiireisille mutta jaksamisestaan välittäville kuluttajille. “Eihän länsimaissa asuva ihminen tarvitse enää yhtään lisäproteiinia, mutta me olemme huomanneet, että riittävän suurella markkinointikoneistolla saamme myytyä ihan mitä vain”, tuotepäällikkö Sini Rimpula kertoo ja paljastaa ensi vuoden tulevan hittituotteen: “Torakan ulosteesta tehdyt maito-proteiinipastillit, 2050-luvun superfoodia”.

Viime viikolla maailman päättäjät kokoontuivat Genevessä järjestettyyn korkean tason ruokaturvafoorumiin, jossa yhtenä fokuksena oli hyönteisten oikeudet sekä kestävät hyönteisjärjestelmät.

Suomesta kokouksessa mukana olivat pääministeri Zyrgi Gaggaisen lisäksi Torakkatuottajien yhdistyksen puheenjohtaja Heikki Siira ja Luomukoppakuoriaistuottajat-yhdistyksen sihteeri Aimo Siipirikko.

Siipirikko oli kokouksessa napit vastakkain maailman suurimman GMI (Genetically Modified Insects)-yrityksen, Munsanton, toimitusjohtaja Cock Roachin kanssa.

Roach oli sitä mieltä, että ’mikäli haluamme ehtyvien luonnonvarojen maailmassa ruokkia kaikki maailman ihmiset, meidän tulee kehittää yhä kestävämpiä hyönteislajeja. Olemme esimerkiksi kehittelemässä Afrikan köyhille torakkaa, joka yksinään sisältää enemmän proteiinia kuin kukaan ihminen maan päällä tarvitsee. Eli ravitsemuksellisestihan tässä hankkeessa ei ole mitään järkeä, mutta läpimurto tämä on.”

Siipirikko oli epäileväinen Roachin toimintaa kohtaan. ”Koko maailma voitaisiin ruokkia luomutorakoilla. Eihän hyönteisten määrä tälläkään hetkellä ole ongelma. Jos jakaisimme kaikki tällä hetkellä tuotetut hyönteiset tasan maailman ihmisten kesken, voisimme ruokkia kaikki maailman ihmiset.” Siipirikko ei tosin osannut vastata Roachin kysymykseen siitä, miten kurottaisiin torakan tuottavuuskuilu umpeen Saharan etelänpuoleisessa Afrikassa. “Koko maailma voidaan ruokkia luomutorakoilla”, Siipirikko toisti itsevarmana.

Kokouksen antia kuvailtiin useissa tiedotusvälineissä sekä kansalaisjärjestöiden tiedotteissa flopiksi.

”Meidän täytyy saada aikaiseksi resilienttejä, luonnonvaroja kestävästi käyttäviä hyönteistiloja. Business as usual is not an option”, kokouksen puheenjohtana toiminut Nuotsin pääministeri Karl Johan Kackerlacka muotoili kokouksen jälkeen.

YK:n pääsihteeri San Ku Zoon oli kokouksessa päivän ajan mukana. ”Kaikkien täytyisi nyt kääriä hihat ja ryhtyä rakentamaan resilienttejä järjestelmiä.”

Suomen pääministeri Zyrki Gaggainen totesi päätöspuheessaan: “Tämä on ollut hieno kokous. Lähdemme yhdessä luomaan globaalisti oikeudenmukaisia, yritysmyönteisiä ja resilienttejä hyönteisjärjestelmiä, etenkin maailman ruokaturvattomille alueille Afrikkaan.”

Gaggaisen puheelle annettiin seisovat aplodit ja se näytettiin livenä Afrikan maihin, joiden päättäjät oltiin unohdettu kutsua kokoukseen mukaan.

– – – – – – – – –

Sitten takaisin tähän hetkeen, vuoteen 2014. Tiesitkö, että hyönteiset voivat oikeasti olla merkittävän proteiinipitoisen ravinnon lähde tulevaisuudessa? Osassa maailmaa ne ovat jo. Suomessa epävirallista tiedotustyötä aiheesta ovat esimerkiksi tehneet Viikissä opiskelleiden porukka Ravintola Ötökkä. Suosituimpia ötököitä ovat esimerkiksi erilaiset sirkat, tässä pikku huumoripläjäyksessä otin vapauden puhua torakoista. Oletko sinä maistanut ötököitä?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s